sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Päänvaivaa

 

 
Maailma ympärilläni näyttää hajoavan. Kai se on luonnollista. Ihmiset sairastuvat, kuolevat ja muistot häipyvät kauas lapsuuteen. Tällä hetkellä minua on surettanut, kun joidenkin ihmisten tarina on loppunut ja tyhjä koti vain on jäänyt jäljelle.
Mietin myös omaa tulevaa kohtaloa, vaikka sitä ei tietenkään voi paljonkaan hallita. Päätin kuitenkin alkaa tekemään jotain uutta ja vaivalloista aivoilla. Yritän opetella uutta maalaustekniikkaa, niin kuin olen jo kertonut. Siitä espanjan opiskelusta ei tainnut tulla mitään, mutta sitten löysin kirjahyllystäni lukemattoman englanninkielisen kirjan. Ostin sen kerran ystäväni kanssa kirpparilta.

 
Siinä on täsmälleen 1000 sivua. Lukemisessa voi mennä vuosi, mutta jos en vuoden päästä hiiskahda siitä mitään, unohtakaa koko juttu !!

10 kommenttia:

  1. Minäkin mietin välillä, jääkö meistä mitään jälkeä tähän maailmaan, lapsettomia kun ollaan. Mutta toisaalta tarviiko jäädäkään, tärkeinhän on tämä hetki:)
    Tsemppiä kirjan lukuun ja olisit vain opiskellut espanjaa, se on niin mukavaa:)

    VastaaPoista
  2. Sinä teet niin monenlaista ja olet taitava tekemisissäsi, eikö se jo riitä. No, tiedänhän tuon itsestäni, että taiteilija haluaa aina luoda uutta, niin se vain on. Maalaa kuviasi vain ja jätä turhat mietteet. Eikö juuri maalatessa pääse sellaiseen ajatuksettomaan tilaan, jossa on hyvä olla?? Ei ole mennyttä ei tulevaisuutta ei edes nyt-hetkeä, on jossain poissa, hiljaisessa onnellisessa maassa.
    Noin paksuja kirjoja siellä ei kyllä lueta :-DD

    VastaaPoista
  3. Samoin olen monesti mietiskellyt. Kun ei ole omia lapsia, tuntuu, että mitä tästä jää, enkä tarkoita mitään maallista mammonaa vaan muistoja jne. Mutta kai sitä on turha pohtia, elämä vie...

    VastaaPoista
  4. Piti vielä sanoa, että minä rakastan tuollaisia paksuja kirjoja!

    VastaaPoista
  5. Tuollainen paksu kirja on mukava kun lukemista riittää. Toisaaltaan pitää myös tykätä aiheesta.

    VastaaPoista
  6. Siinäpä sitä sitten onkin lukupuuhaa... Monelle voisi tehdä tiukkaa lukea pelkästään suomen kielisenä :D

    VastaaPoista
  7. Se on mukava kirja. siihen voi vaikka uppoutua :) Peikolta pöö.

    VastaaPoista
  8. Peikko tuli viälä sanomaan kiitos. On mukavaa kun on lukijoita.

    VastaaPoista
  9. No siinä onkin sulle lukemista hetkeksi aikaa ja miettimistäkin varmaan.
    Olen myös samaa miettinyt monesti, kun ikää on tullut..
    Kun sata vuotta on kulunut, niin meitä ei enää kukaan kaipaa, voi olla, ettei edes muista, että meitä on ollut olemassakaan.
    Jotenkin tulee surumielinen olotila!

    VastaaPoista
  10. Kirjat ovat tärkeitä ja vieraskielisen lukemisessa on aina oma haasteensa, mutta oppiihan ainakin kieltä.

    VastaaPoista