Metsän Kuningas

Kävellessäni metsässä, huomasin yhtäkkiä, että en ole koskaan ottanut kuvaa Metsän Kuninkaasta.

 

Kun kirjoitin ensimmäistä kirjaa (lapsille), Metsän salaisuutta, siinä päähenkilö, Tuulikki saa Metsän Kuninkaalta opastusta siitä, että metsä on koti. Metsän Kuningas oli kuusi, mutta ilmestyi ihmismäisessä hahmossa Tuulikille. Olin Rajalassa ja mietin sitä Metsän Kuningasta, seisoin kamarissa ja yhtäkkiä sanoin ääneen: nyt minä ymmärrän, että se Metsän Kuningas on se iso kuusi lähellä taloa! Silloin keittiöstä kuului kilahdus ja lusikka putosi lattialle. Tiesin, että olin oikeassa. Siitä lähtien minä ja vieraani aina tervehdimme Metsän Kuningasta kun menemme ohi.

APUA!

 Kirjoittelen nyt jatkoa Tuulikin tarinoihin ja on tullut ongelma, mihin älykkäät, osaavat blogiystävät varmaan tiedätte ratkaisun! Kun tasaan rivit kumpaankin reunaan, kone ei ymmärrä, että rivit, jotka loppuvat pisteeseen kaukana reunasta, pitäisi jättää siten. Varmaan pitäisi tehdä joku komento ensin, mutta en tiedä mikä. Olen myös yrittänyt sinistää rivin ja laitaa sen tasaantumaan vain vasempaan reunaan, mutta silloin tasaantuu koko sivu!
Niin että auttakaa! Alhaalla näyte:


   -Tule Turre, kutsui Pekka. Mutta Turre ei tullut, se jäi katselemaan heidän peräänsä epävarman näköisenä                                     häntä                                        roikkuen                                                    alaspäin.
   -Ei se tule,          sanoi isä.           -Se          muistaa          pentuaikansa        ja      pelkää                 seppää.

Tuulennosta tuli kirjailija!!

Siis minusta, joka en ole koskaan erikoisesti harrastanut kirjoittamista! Se kävi näin. Kun jäin eläkkeelle,  suurta tyhjää aukkoa paikkaamaan ostin vanhan mökin. Sitä sitten miehen kanssa rempattiin. Jonkin ajan kuluessa huomasin, että mielikuvitukseni alkoi laukata vanhan asumispaikan ja ihmisten parissa. Yhtäkkiä sain ensimmäisen idean kertomuksesta, Metsän salaisuuden ja sen jälkeen mökki ja paikka alkoi kertoa tarinoita. Olin aivan riemuissani ja piirsin vimmatusti kuvia ja luulin, että tämä on nyt sitten hienoa luettavaa lapsille. Mutta kustantajat olivat toista mieltä! Jätin kirjan hautumaan, yritin unohtaa sen, mutta aina jonkin tapahtuman yhteydessä se nousi esille. Omakustanteena se olisi ollut hurjan kallis.

Sitten sain tietää Bod:stä. Nyt aika alkoi olla käsillä, ja jostakin nettiavaruudesta tipahti Uuna, joka tarjoutui neuvomaan, miten sinne Bodille mennään. Nappia tuli painettua ja tässä kirja nyt on!!! Kiitos vielä kerran Uuna!

Kirja kertoo Tuulikki tytöstä, joka joutui vasten tahtoaan asumaan mummonsa luo vuodeksi pieneen kyläpahaseen. Hän oli vihainen ja surullinen. Tuulikin ihmeeksi hän alkoi nähdä paikkaan liittyviä menneitä tapahtumia. Mikä on Nappi Naponen, miksi Suomen sodan aikainen sotilas on metsässä, miksi keijut itkevät? Ja mikä on metsän salaisuus? Tuulikki hämmästelee menneitä tapahtumia, mutta alkaa ymmärtämään luonnon, eläinten ja ihmisten tarpeita. Isona hän aikoo luonnonsuojelijaksi!

Suositellaan mummoille ja lastenlapsille!

Kirjaa saa nettikirjakaupoista ja halvin on tietääkseni Adlibriksellä.