Mietin myös omaa tulevaa kohtaloa, vaikka sitä ei tietenkään voi paljonkaan hallita. Päätin kuitenkin alkaa tekemään jotain uutta ja vaivalloista aivoilla. Yritän opetella uutta maalaustekniikkaa, niin kuin olen jo kertonut. Siitä espanjan opiskelusta ei tainnut tulla mitään, mutta sitten löysin kirjahyllystäni lukemattoman englanninkielisen kirjan. Ostin sen kerran ystäväni kanssa kirpparilta.
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
Päänvaivaa
Mietin myös omaa tulevaa kohtaloa, vaikka sitä ei tietenkään voi paljonkaan hallita. Päätin kuitenkin alkaa tekemään jotain uutta ja vaivalloista aivoilla. Yritän opetella uutta maalaustekniikkaa, niin kuin olen jo kertonut. Siitä espanjan opiskelusta ei tainnut tulla mitään, mutta sitten löysin kirjahyllystäni lukemattoman englanninkielisen kirjan. Ostin sen kerran ystäväni kanssa kirpparilta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minäkin mietin välillä, jääkö meistä mitään jälkeä tähän maailmaan, lapsettomia kun ollaan. Mutta toisaalta tarviiko jäädäkään, tärkeinhän on tämä hetki:)
VastaaPoistaTsemppiä kirjan lukuun ja olisit vain opiskellut espanjaa, se on niin mukavaa:)
Sinä teet niin monenlaista ja olet taitava tekemisissäsi, eikö se jo riitä. No, tiedänhän tuon itsestäni, että taiteilija haluaa aina luoda uutta, niin se vain on. Maalaa kuviasi vain ja jätä turhat mietteet. Eikö juuri maalatessa pääse sellaiseen ajatuksettomaan tilaan, jossa on hyvä olla?? Ei ole mennyttä ei tulevaisuutta ei edes nyt-hetkeä, on jossain poissa, hiljaisessa onnellisessa maassa.
VastaaPoistaNoin paksuja kirjoja siellä ei kyllä lueta :-DD
Samoin olen monesti mietiskellyt. Kun ei ole omia lapsia, tuntuu, että mitä tästä jää, enkä tarkoita mitään maallista mammonaa vaan muistoja jne. Mutta kai sitä on turha pohtia, elämä vie...
VastaaPoistaPiti vielä sanoa, että minä rakastan tuollaisia paksuja kirjoja!
VastaaPoistaTuollainen paksu kirja on mukava kun lukemista riittää. Toisaaltaan pitää myös tykätä aiheesta.
VastaaPoistaSiinäpä sitä sitten onkin lukupuuhaa... Monelle voisi tehdä tiukkaa lukea pelkästään suomen kielisenä :D
VastaaPoistaSe on mukava kirja. siihen voi vaikka uppoutua :) Peikolta pöö.
VastaaPoistaPeikko tuli viälä sanomaan kiitos. On mukavaa kun on lukijoita.
VastaaPoistaNo siinä onkin sulle lukemista hetkeksi aikaa ja miettimistäkin varmaan.
VastaaPoistaOlen myös samaa miettinyt monesti, kun ikää on tullut..
Kun sata vuotta on kulunut, niin meitä ei enää kukaan kaipaa, voi olla, ettei edes muista, että meitä on ollut olemassakaan.
Jotenkin tulee surumielinen olotila!
Kirjat ovat tärkeitä ja vieraskielisen lukemisessa on aina oma haasteensa, mutta oppiihan ainakin kieltä.
VastaaPoista