Haihtuvi nuoruus niin kuin vierivä virta.
Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta.
Turhaan, oi turhaan tartun ma hetkeen kiinni;
riemua ei suo rattoisa seura ei viini.
En voinut pitää mitään salaisuutena, ja paljastaa viimeisessä postauksessa, kaikki on niin tunnettua. Jokainen tuntee Eino Leinon runon Elegia ja aika monelle on Magnus Enkckelin "Poika ja pääkallokin" tuttu.




.