torstai 22. lokakuuta 2015

Sitä kuusta kuuleminen...

 
Istutin tänään (toivottavasti) vihonviimeisen kuusen. Taidan tykätä kuusista, kun olen istuttanut niitä niin monta.

 
Tästä se alkaa, ensin on kaivettava kuoppa. Maa on kivistä ja löydän monta isoakin kiveä.

 
 
Kuusi on nimeltään serbian kuusi. Se on vähän hopeanhohtoinen ja pitäisi olla kasvutavaltaan aika kapea, niin kuin on tuo taustalla oleva lännen pihtakin.

 
On minulla muitakin syitä kuusten istuttamiseen, kuin se, että tykkään niistä. Nämäkin molemmat on istutettu suojaamaan arkoja luumu-ja kirsikkapuita pohjoistuulelta. Voipi vielä kestää kymmenen vuotta, ennen kuin ne suojaavat.

8 kommenttia:

  1. Olen ihmetellyt, miten olen vanhemmiten alkanut kovasti tykätä kuusista. Sama tauti on näköjään sinulla. Tuolaliset nuorehkot kuuset ovat tosi kauniita. Kun saavat kasvaa vapaasti, niistä tulee tasaisia ja kauniita. Kuten ihmisistä ;-)

    VastaaPoista
  2. Kumma juttu, minäkin nuorempana vastustin kuusiaitaa. Mies puhui ympäri ja nyt on tuuhea aita. Tuhansia taimia haettiin luonnon suuresta tarhasta silloin yli 20 vuotta sitten.

    VastaaPoista
  3. Toivotaan hienoa kasvuunlähtöä tällekin kuuselle. lapiohommissa sielä, kuten tääläkin. Mulla kuvat ottamatta, no jos vaikka huomena ois valoa riittämiin :-)

    VastaaPoista
  4. Kuusi on kaunis puu ja jotenki kotoinen.

    VastaaPoista
  5. Kaunis kuusi. Toivotaan hyvää kasvua ja tauditonta elämää kuusellesi. Meillä on mökkipihassa useita kuusia.
    Yksi on ylitse muiden. Vanha, valtavan iso ja pitkäoksinen.
    Vieraat ovat ehdotelleet alaoksien leikkaamista. Joku jopa katkaisi siitä yhden. Kiertäkööt kauempaa, jos eivät pidä.
    Huh, sen käsivarsia ei leikata, saa kasvaa vapaasti. Käyn usein sen syleilyssä, hyväilen pitkiä riippuvia, kauniita oksia. Oravat saavat siitä käpyjä ja linnut suojapaikan.

    VastaaPoista
  6. Ihana kuusi!
    Siittä on iloa pitkälle, koko sinun elinkautesi ajan.
    Rakastan kuusia ja niiden antamia käpyjäkin!
    Meillä olikin vanhassa asunnossamme, siellä todella iso kuusi, oli tosi vanha varmaan ja kerran myrskyisenä päivänä, kuusesta kaatuikin latva poikki ja siinä' se sitten virui, mutta taitaa tällähetkelläkin olla siellä pystyssä vielä se puoilikasvuinen kuusemme.
    Kaippa se on jo tehnyt uudet latvatkin jo.
    Toivon, että saa jatkaa kasvuaan siltikin, vaikka latvus onkin katkennut.

    VastaaPoista
  7. Rakkaudella istutettu ja vaalittu kuusi kasvaa kauniiksi puuksi. Kyllä kuusi työsi palkitsee ja suojaa aikanaan herkimpiä istutuksiasi.
    Minä olen jo alkanut katsella sopivaa kuusta joulupuuksi. Valitsen sen sellaisesta kohtaa, ettei kuusella olisi siinä pitemmän päälle mahdollista kasvaa.

    VastaaPoista
  8. Jalokuusta minäkin olen kotia istuttanut, mökillä repinyt pienet juurineen kun valtaavat männynkasvun.

    VastaaPoista