lauantai 31. tammikuuta 2015

Ryysyjä

 
Murtauduin tänään vinttikomeroon, jonne en ole päässyt moneen vuoteen. Ovi on niin lujasti juuttunut kiinni. Tiesin, että siellä on vaatetavaraa säkkikaupalla ja halusin käydä katsomassa mitä voisin laittaa sinne konttiin. Jotenkin nuo omatekemät ovat sellaisia, etten raskisi laittaa niitä roskikseen. Keräsin jonkunlaisen kasan pestäväksi.

 
Ja perun tässä julkisesti puheeni: en ollutkaan heittänyt roskikseen niitä takkeja, joista kerroin. Ne olivat siellä vinttikomerossa. Ihan käyttämättöminä. Minä olen sellainen ompelija, että seuraan kaavoja ja ohjeita tikitilleen, oli ne sitten millaiset hyvänsä. En osaa soveltaa. Kaipa siihen aikaan oli tällaiset mallit, mutta ihmettelen kyllä näiden hihojen laajuutta. Eikä kumma ollutkaan, etteivät tytöt huolineet näitä.


Lakkeja olin myös tehnyt ja kuinka ollakaan, niin muodikas sateenkaarimerkki on ommeltu lakkiin. Luulen, ettei tätäkään ole koskaan pidetty.
 Ompeleminen oli niin hauskaa.

8 kommenttia:

  1. Taitava ompelijakin olet.
    Ompeleminen on hauskaa!

    VastaaPoista
  2. Olet ommellut paljon ja hienoja vatteita, lakkikin on tosi kaunis!

    VastaaPoista
  3. Tarpeeseen menevät, hyvä kun säilöit ja löysit.

    VastaaPoista
  4. Hyvä että ovat tallessa. Nyt joku ilahtuu saadessaan ne. Muistan nuo väljät hihat, ne oli niin muodikkaat joskus, ja värikkäät kukkakuosit :-)) Ompeleminen on todella hauskaa :-)

    VastaaPoista
  5. Muistan minäkin nuo väljien hihojen takit, aikoinaan niitä oli paljon.
    Vintistä löytyy aarteita.

    VastaaPoista
  6. Taitava ompelija olet ollut! Minulle tuo värikäs takki kelpaisi vaikka nyt, kaikissa ostotakeissa hihat ovatkin liian kapeita.
    Minäkin ompelin aikoinani kaikki tyttöjen vaatteet, mutta teini-ikää lähestyessä alkoivat kaupan vaatteet olla tärkeitä.

    VastaaPoista
  7. Sinulla on paljon vaatteita varastoituna. Jos ei ole käyttäjiä sinulla niin mielestäni kiertoon ja joku saa jotain ihanaa uutta itselleen. Hattu on hieno.

    VastaaPoista