sunnuntai 11. elokuuta 2013

Pörriäisiä

 Unohtui hunajapurkki avonaisena kuistin pöydälle. Onneksi se ei pilaantunut vaan kimalaiset ja ampiaiset saivat hyvän aterian siitä talven varalle.

Mehiläishoidossa kaikki ei tosiaankaan suju kuin Strömsössä. Miehen kanssa siirrettiin eilen kaksi tarhaa uusille paikoille. Kukat olivat loppuneet ja muutenkin maanviljely oli vienyt luonnontilaiset paikat.
 Pari pesää sitten tuotiin Rajalaan, että saan tutkia niitä tarkemmin. Niinpä sitten laitoin hunajanoton aikaan unohtuneet kehikot alle, annoin lisää ruokaa ja tutkin sen heikon pesän. Eihän siinä ollutkaan oikeaa emoa, vaan sellainen joka munii kuhnurisikiöitä. Pesä on tuomittu kuolemaan talven aikana. Seisoin aika pitkän aikaa mehiläispilvessä miettimässä mitä tekisin. Ainoa ratkaisu on yhdistää emollinen pesä emottomaan . Pulmana oli, että ensinnäkään en löytänyt sitä kuhnuriemoa ja toiseksi en halunnut talveuttaa pesää kahdella laatikolla.
Ratkaisin sen niin, että otin pois kakkuja alimmasta laatikosta. Sitten pystyn varmaan laittamaan kaikki samaan laatikkoon, kunhan pesät ensin ovat sovussa, eikä oikeaa emoa ole tapettu. Pesät yhdistetään sanomalehden avulla. Silloin haju vähitellen tasaantuu.

 Kaikki on mahdollista, myös epäonnistuminen. Se huono emo olisi pitänyt löytää ja tappaa, nyt ei auta muu kuin toivoa, että voimakkaampi emo olisi se muniva.

11 kommenttia:

  1. Tuo hunajaisen työ on mielenkiintoista. Paljon pitää oppia jotta homma onnistuu.

    VastaaPoista
  2. Mietinkin äskettäin, että mitähän mehiläisille kuuluu.
    On tämä sinun mehiläistenhoitosi niin mielenkiintoista seurattavaa.

    VastaaPoista
  3. Aika persoja hunajalle. Toivottavasti oikea emo jää pesään.

    VastaaPoista
  4. On se niin uskomatonta touhua tuo mettiäisten hoito, ettei uskoisi, ellette Ainan kanssa kertoisi. Toivottavasti hyvin käy.

    VastaaPoista
  5. Ompas siinä taiteilemista mettiäisten kanssa. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.

    VastaaPoista
  6. Ei ikinä uskoisi, kun hunajaa lappaa aamuteehen, minkälaisen homman takana se on! Hyvä sinä!

    VastaaPoista
  7. Nam minkä herkku aterian saivatkaan pörriäiset!
    On tuossa hunajan valmistumisessa paljon eri vaiheita.

    Juu tuolle sosiaali alalle on aikas kovat sovetuvuus testit ja haastattelut. Kolmen eri tahon kanssa haastattelut. ja kolmen tunnin testit paperilla.
    Huh huh ne ohi....ja valittiin opiskelijaksi.

    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  8. Kesällä minäkin näin hunajakennoja,mutta en ymmärrä niiden päälle niin mitään. Hunaja oli ainakin makiaa.

    VastaaPoista
  9. On hyvä, että on mehiläisiä ja muita pörriäisiä. Peikko on kuullut, että yksi mehiläilen tuottaa elämänsä aikana 7 grammaa hunajaa. Onkohan se totta? Se taitaa olla enemmän kuin sen oma paino?

    VastaaPoista
  10. peukkuja et kaikki käy hyvin! me menetettiin oma mehiläispesä juuri noin muutamia vuosia sitten. onpa teillä hieno aurinkokenno paimen:))

    VastaaPoista
  11. Onpahan kaikenmoista tuuria taas...

    VastaaPoista