perjantai 23. marraskuuta 2012

Ulle dulle dof, kenet valitaan?

Samoilla matkasilmillä aloitin Uunan kirjan Ulle dulle dof. Silmäni kyllä virkustuivat kirjan lukemisen edetessä. Kirja on HIENO! Niin intiimi. Niin läheinen. Niin tuttu.

Kirja alkaa mystisesti; siinä toinen lähtee ja toinen jää. Ainahan meistä toinen puoli kurkottelee kuuta, ja joskus saakin sen, toinen haluaa turvallisuutta.
Aavelaiva kuljettaa aikaa. Mutta myös muuta, kohtaloita. Jotkut se sivuuttaa jotkut saavuttaa. Kuka sen päättää?
Sudenkorento kertoo rakkaudesta, miten sen voi yllättäen saavuttaa, kuin sadussa prinssin saapuessa. Kengät  tarinassa taas rakkaus saapuu onnellisesti helpotuksesta huokaisten; vihdoinkin!
Keskimmäinen osa kertoi palasia nuoruuden ja lapsuuden muistoista, niin tuttuja aikoja meille muillekin. Meillä ei kuitenkaan ollut sataa omenapuuta, ei ensimmäistäkään, mutta pimeässä tehdyt hyysikkäreissut ovat tuttuja.
Raastava oli kertomus Mirjasta, ikiystävästä. Sitä jäin miettimään, miten ihmisen mielen voi murtaa ymmärtämättömät, rakkaudettomat ihmiset.

Eniten tykkäsin viimeisestä osasta, jossa seikkaillaan mielen ja alitajunnan syövereissä. Niissä paljastuu taiteilijan luomisen vimma, lennot tähtien taa ja takaisin maan uumeniin. Kotia on vaikea löytää, seinät pakenevat ja murenevat, mutta etsimällä löytyy hyvä koti, jossa pilarit johtavat taivaaseen asti.
Sana tumma taide on tullut vastaan myös Uunan blogikirjoituksissa, en ole sitä oikein ymmärtänyt, ajatellut vain, että se kuvaa taiteilijan vaikeuksia. Tässä se merkitsee sitä, että taide hylkäsi, teki itselleen allergiseksi, vaikeaksi toteuttaa entisin keinoin. Onneksi löytyi uusi keino: sanalaatikko!
Siitä olemme kaikki iloisia, voimme nauttia, paitsi kuvistasi, myös sanoistasi.

Kiitos Uuna, rakastamme sinua!!


5 kommenttia:

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta novellikokoelmalta. Täytynee minunkin hankkia se itselleni :)

    VastaaPoista
  2. Perjantai on mummulipäivä, siksi olen blogikierroksella vasta nyt. Käyn auttamassa vanhaa äitäni, käyn kaupassa ja hoitelen kaikenlaista pientä.

    Ihana yllätys odotti täällä, kun tulin takaisin. On mielenkiintoista kuulla lukukokemuksia, koska vasta luettuna ja uusin silmin ja ajatuksin koettuna tarinat alkavat elää. Ne lähtevät omille teilleen ja kasvattavat juuria uusille niityille.

    Tiedätkö, mikä tuntui parhaalta tässä arviossasi? Se että pidit viimeisestä ryhmästä. Se on itselleni tärkein ja läheisin, mutta aina kaikki eivät tavoita sen sanomaa. Eikä ole tarkoituskaan, että lukija ajattelisi kuten minä, mutta tärkeää on, että tarina koskettaa.

    KIITOS sinulle Tuulento! Lukukokemuksesi on tärkeä minulle. Joskus kun kirjoittaa, ajattelee, ettei tätä kukaan lue, mutta silti on vain pakko kirjoittaa. On ihanaa kun joku tarttuu kirjaan ja lukee. Ja vielä kertoo, mitä ajatuksia tarinat herättivät, kiitos ♥

    Kerään kaikki lukukokemukset kotisivuilleni kunkin kirjan kohdalle, mutta laitan niistä myös yhteisen bloggauksen lähiaikoina. Kotisivuni linkki on blogini sivupalkissa.

    VastaaPoista
  3. Kirjoita kauniisti ja ihailevasti Uunan kirjasta. Minä en ole sitä vielä käsiini saanut, mutta houkuttelevaa esimakua siitä kylläkin, esim. mitä sinä kerroit. Toivon Uunalle ja kirjalle menestystä.

    VastaaPoista
  4. Taidettiin laittaa yhtä aikaa. Kun tulin päivällä blogiin, ihmettelin, että miksi rullauksessa lukee Tuulento :-D
    Kirja on mielenkiintoinen luettava. Uunan rikasta kynänkäyttöä :-)

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa mielenkiintoiselta lukemiselta...kiitos ihanat ystävät!
    Ja kiitos sinulle...näkisit minut touhua täällä koti loistaa ja pöytä katettu huomista varten...huomenna loppu silaus...se on siinä!
    Tiedät että täällä tunnelmaa ja kynttilän valoa huomen illalla...kiitos olet meidän aatoksissamme. Olet ihana! Sinulle myös oikeen mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista