Ennen lapsena sanottiin "lukki lukki luuhammas, anna mulla rautahammas, pidä itse luuhammas" silloin kun maitohammas lähti. Hammas nakattiin uunin päälle näillä sanoilla. Silloin sitä ei pantu vesilasiin, jossa hammas yöllä muuttui markaksi. Niinkuin nykyään.
Nämä ajatukset tulivat mieleen, kun tämä hämähäkki poseerasi arvokkaasti päivänvarjolla. Hämähäkit ovat yleensä aika arkoja ja vilistävät heti piiloon kun niitä lähestyy. Joillakin ihmisillä on hämähäkkikammo, mutta minä jostakin syystä suhtaudun niihin niin, etten koskaan tapa.
Hämähäkki taas tappaa syödäkseen, ja tässäkin on saaliiksi joutunut kultasiipikoiras. Kärpäsiä en kylläkään sure, vaikka joutuisivatkin sen verkkoon.
Minäkin kannan hämähäkit paperilla ulos, jos ovat Runokiven sisäpuolelle eksyneet. En pelkää, mutta en oikein rakastakaan.
VastaaPoistaOnpas erikoinen hämäkki! Minulla on kyllä ötökkäkammo, niin että karkuun melkein juoksen!
VastaaPoistaIhana hammasloru:)
Siinähän melko "koristeellinen" hämähäkki. Vähän mulla ihokarvat aina nousee pystyyn, kun jossakin juoksee hämähäkki. Ja jos uskallan, se saa kyytiä.
VastaaPoistaTiedätkö muuten, että riimin lukki on oikeastaan Loki, tulen henki, vertaa "liekki"!
VastaaPoistaTiedätkö muuten, että riimin lukki on oikeastaan Loki, tulen henki, vertaa "liekki"!
VastaaPoista