lauantai 22. syyskuuta 2012

Aamukampa: lehtiä maassa ja puussa

Tänään on syyspäivän tasaus ja valo ja pimeä ovat tasapainossa, eli yhtä pitkiä. Marjaomenapuuni on alkanut varistaa lehtiään maahan, mutta mitään hienoa ruskaa ei näytä tulevan.

Vaahtera sen sijaan punoittaa kauniisti. Istutinkin sen tien varteen juuri sitä varten, että se koristaa pihaa ruskallaan. Sen se näyttää tekevän.


Minun ainoa perennapenkkini on vielä vihreä. Kuunliljat ovat siitä hienoja, ettei niiden alusia tarvitse ruohota, vaan ne pitää rikkakasvit pieninä ja voimattomina ihan omin voimin. Sitäpaitsi ne on istutettu talon pohjoispuolelle ja ne tykkää olla siellä.
Laitanpa vielä kuvan eiliseltä päivältä, kun ajelin pikkuteitä mehiläishommissa. Oli niin ihanaa ajella sateenkaaren suuntaan. Ja kun kuvaa katsoo tarkasti, näkyy sateenkaaren päällä toinenkin sateenkaari.
Minulle nuo sateenkaaret ovat merkinneet joskus jotain, esimerkiksi aamuna, jolloin saavuin viimeistä kertaa työpaikalleni, koulun päällä oli sateenkaari. Otin siitä vielä kuvankin.
Sitten on toinenkin paljon mystisempi sateenkaaritapahtuma. Se on totta, sillä meitä oli kaksi ihmistä sitä katselemassa. Ajelimme yhden Mirjan kanssa hoitajalle, kun näimme sateenkaaren, joka loppui kummallekin puolen tietä. Ajoimme se ali, ja kun katsoin taustapeilistä, se jäi taaksemme!! Olemme moneen kertaan puhuneet siitä, että tapahtuiko se tosiaan. Olenkin joskus leikilläni sanonut Mirjaa sateenkaariystäväkseni!!

9 kommenttia:

  1. Kyllä se syksy nyt tulee, lehdet tippuu ja vaahterat ruskattuu. Komea sateenkaari ja tarina siitä.

    VastaaPoista
  2. Ymmärrän hyvin nuo sateenkaari tapahtumat. Itse en ole alitse ajanut, mutta monta erikoista ja erityistä asiaa on tapahtunut niiden näkyessä. Olen myös käynyt sateenkaaren päässä, uskoi sen joku tahi ei!

    Syksyn merkkejä teilläkin jo näkyy kuvissa. Se tulee vauhdilla, halusi sitä tai ei...

    VastaaPoista
  3. Syksy näyttää meille värejään vielä jonkin aikaa. Eikö ole jännä, että taivaan värit muuttuvat sitä mukaa, kun luonto muuttuu. Hienosti on suunniteltu tämä kokonaisuus.
    Sateenkaarikuvasi ja tarina ovat upeita. Hieno kuulla.

    Tuolla toisaalla sanoit, että olet syksyn lapsi. Miten sinä olet syksyn lapsi, vaikka minä olen kesän lapsi ja silti olen syntynyt myöhemmin kuin sinä, siis elokuussa??

    VastaaPoista
  4. Minäkin näin aivan huikean sateenkaaren toissapäivänä. Kauniita kuvia ja maisemia syksystä huolimatta.

    VastaaPoista
  5. NO heippa sateenkaariystävä! Se onkin ollut mieleenpainuva kokemus. Unohtumaton.
    Meilläkin on kuunliljoja varjossa, mutta nyt jo kellastuneet suureksi osaksi.

    VastaaPoista
  6. Vaahterasi on niin kauniin värinen, että ilolla sitä katseleekin.
    Ja se sun sateenkaaritarinasi oli aivan uskomattoman hieno, oli siinä tytöillä ilo mennä sateenkaaren keskeltä!
    Teillä on nyt onnea sitten yllinkyllin ja rahaakin varmaan, hi!
    Mutta hieno kokemus varmaan olikin!

    VastaaPoista
  7. Vaahterat on tänän vuonna jotenkin hirmu punaisia! Kauniita.
    Kuunliljapenkkisi on tosi voimallisen näköinen. Niissä on niin kauniit lehdet, ja niin moninaiset!

    VastaaPoista
  8. Kuunliljasi ovat komeita ! Syksy tulee, ei voi mitään. Minäkin näin perjantaina sateenkaaren :)

    VastaaPoista
  9. Kaunista, kaunista. Sateenkaaria on ollut tänä syksynä.

    VastaaPoista