perjantai 4. marraskuuta 2016

Metsän Kuningas


Kävellessäni metsässä, huomasin yhtäkkiä, että en ole koskaan ottanut kuvaa Metsän Kuninkaasta.
 
Kun kirjoitin ensimmäistä kirjaa (lapsille), Metsän salaisuutta, siinä päähenkilö, Tuulikki saa Metsän Kuninkaalta opastusta siitä, että metsä on koti. Metsän Kuningas oli kuusi, mutta ilmestyi ihmismäisessä hahmossa Tuulikille. Olin Rajalassa ja mietin sitä Metsän Kuningasta, seisoin kamarissa ja yhtäkkiä sanoin ääneen: nyt minä ymmärrän, että se Metsän Kuningas on se iso kuusi lähellä taloa! Silloin keittiöstä kuului kilahdus ja lusikka putosi lattialle. Tiesin, että olin oikeassa. Siitä lähtien minä ja vieraani aina tervehdimme Metsän Kuningasta kun menemme ohi.

9 kommenttia:

  1. Komea on kuningas, niin tasainen ja kaunis. Jokin kirkko varmaan hamuaisi tätä rappujensa pieleen, mutta älä suostu, anna kuninkaan kasvaa rauhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei häntä voisi joulukuuseksi, hänellä on varmaan pari metriä ympärysmittaa juuressa.

      Poista
  2. On näköä ja kokoa Metsän kuninkaalla.
    Hyvän merkin Hän antoi sinulle, kun vihdoin äkkäsit sen kuninkaallisuuden.

    VastaaPoista
  3. Oi, kun onkin komea kuningas!
    On se meinaan aika iso!
    Kyllä ihan kuninkaalliselta näyttääkin!

    VastaaPoista
  4. Tähän vois laittaa vaikka jouluvalot.

    VastaaPoista
  5. Tosi ylväs on Metsän-Kuningas ja ihanaa kun tuntee sen olevan siellä, kun turvana ♥

    VastaaPoista
  6. Vanhat kuuset ovat komeita hallitsijoita. Onneksi vielä niitäkin löytyy, kun tuo metsänhoito on niin kaikkivievää nykyään.

    VastaaPoista