torstai 26. maaliskuuta 2015

Majalan tarina 2

 

 

 

 



Kun otin yhteyttä mökin omistajaan, hän innoissaan kirjoitti minulle kirjeen, jossa luetteli kaiken talon omaisuuden. Kaikki ylläoleva ei ollut enää tallessa, varsinkin minua harmittaa tuo lasinen kaffemylly, millainenhan se olisikaan ollut?

Pieni pulma oli myös siinä, ettei talolla ollut tonttia. Se oli edelleen kotitalonsa mailla, mutta siitä ei oltu erotettu talolle omaa tonttia. Ei se myöskään meidän maalla ollut.
Kuten huomaatte kirjeen ylänurkasta, Taimi vaati aluksi 1500 euroa talosta. Mutta kun sukulaisnainen oli nähnyt tuhot, nopeasti ehdotin, että ehkä 500 euroa riittäisi hinnaksi ja se sovittiin. Sitten tämä omistaja rouva ehdotti, että laittaisin hänelle rahan kirjekuoressa. Hän ei halunnut antaa tilinumeroaan minulle, tuntemattomalle suomalaiselle.
Tässä vaiheessa soitin pankin lakimiehelle, että  miten ostetaan talo ilman tonttia. Hän sanoi järkevästi, että niin kuin ostetaan irtain. Hän käski tehdä jonkinlaisen kuitin siitä ja niin minä tein kaksi kuittia.  Laitoin ne molemmat  ja 500 euron setelin (jonka hain pankista) Ruotsiin ja odotin toista allekirjoitettua kuittia takaisin.

Mies oli koko ajan vastaan tätä turhaa ostosta. Ei se minustakaan järkevä ollut, mutta minä vain niin halusin pelastaa tuon pienen söpön mökin. Sitten kun olin lähettänyt rahan, sanoin vaatimattomasti miehelle: "Minä ostin sen mökin". Hän puuskahti: "Minä arvasin sen!"

 
Nyt minua alkoi huolettaan, että miten se korjataan. Katto on muusina. Kiersin taloa ja katsoin ; " On se korkea, en minä uskalla kiivetä tuonne katolle." Tutkin sisäpuolella olevaa ammottavaa aukkoa ja mietin muutaman yön, että miten korjataan katkenneet kattoparrut.  Mies  oli edelleen välttelevä koko korjauksen suhteen. Tietenkin hän arvasi, että hänhän se joutuu talon korjaamaan. Sitten sain hänet vastahakoisesti laittamaan katolle pressun. Silloin oli purettava piippu pois ja kattoon jäi ammottava aukko. Viikon tai parin kuluttua, hän sanoi, ettei se pressu kestä lumen painoa, vaan lumet tulevat talvella sisään. Silloin oikein nätisti ehdotin, että pitäisikö siihen laittaa katto. Niin lähdimme peltikauppaan ja ostin pellit. Ne maksoivat 500 euroa.  Katto tehtiin. Ja siitä se alkoi.
 

Sisällä katsottiin hellaa ja muuria. Hellan vieressä on sellainen lyhyt muurinpätkä, asetin käteni sen päälle ja  muuri huojui. Käteeni jäi tiili. Silloin sanoin, että kaikki on purettava pois.


Halusin olla avuksi ja ajattelin, että kyllä minä yhdet portaat osaan rakentaa. Purkaa osasin, mutta ei siitä rakentamisesta tullut mitään. Pylväiden alaosakin oli lahonnut.


Niinpä kiltti mieheni teki uudet portaat. Eihän siitä rakentamisesta mitään tule ilman portaita.


Siivoushommat alkoivat patjojen ja peittojen polttamisella. Hiiret olivat mellastaneet siellä muutaman vuosikymmenen ja haju oli kauhea. Lakanat pesin ja niistä on kudottu mattoja. Pyyhkeet taisivat joutua pesurievuiksi.


Kun sain lattialta roskat pois, näin että lattiakin oli aivan lahonnut. Kun astuin varovasti laudoille, ne pettivät.

Seuraavaksi alkoikin purkaminen.

 

12 kommenttia:

  1. Ei kai tälle voi kuin vieläkin nauraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut! Koheltamista se oli kaiken kaikkiaan!!

      Poista
  2. Huh aika romumökin kyllä ostit, en ihmettele yhtään miehen ynseyttä:) Se lasinen kahvimylly on semmonen, jossa pieni papujen jauhamiseen tarkoitettu yläosa, kuten kahvimyllyissä yleensä ja alaosassa on lasinen neliömallinen irrotettava aluosa, johon jauhettu kahvi "valuu". Ullakolla oli tämmönen ja se oli rikki:(

    VastaaPoista
  3. Olit sinä rohkea kun ostit suloisen ulkokuoren ja rakensit uudet sisukset.

    VastaaPoista
  4. Aika rohkea olit, kun otat mökin ilman tonttia :-o
    Ja ihan mäsän vielä! Tuollaista se on meilläkin, minä suunnittelen ja lopulta kiltti mies tekee :-DD

    VastaaPoista
  5. Rohkea rokan syö pätee kohdallasi, sillä hullunrohkealta näitä kuvia katsoessa tämä talon osto vaikutti. Mutta jokin projekti sinulla on aina meneillään ja tästä riitti tekemistä pitkäksi aikaa.

    VastaaPoista
  6. Melkoinen homma. Huvitti se, ettei tilinnumeroa uskaltanut antaa.

    VastaaPoista
  7. kiva kun kirjoitat Majalan tarinan uudelleen, en ole ollut Vuodatuksen aikaan viel bloggaaja, joten minulle ihan uutta ja mielenkiinnolla luen tarinaa!
    aikamoinen projekti, mut uskonpa et näin jälkeenpäin ei kaduta

    VastaaPoista
  8. Mielenkiintoinen tarina Majalalla. Onko sinulla nyt vuokrasopimus tontista, vai kuinka olet asian sopinut maanomistajan kanssa? Vanhan entisöinti on työlästä, mutta mielenkiintoista. Johan nuo vanhat huonekalut ovat sen 500 € arvoiset. Maksavat kirpputoreilla entisöimättöminäkin maltaita :-)

    VastaaPoista
  9. Toivottavasti rahat ja kuittipaperit kulkee perille, rahan lähettäminen kirjeitse on riskiä, tällä tavoin olemme menettäneet 50 eur. ja ottaneet opiksi.
    Projektinne on aivan kiva juttu, talohan on irtain ja loppupelissä sen voi purkaa ja siirtää tontillenne.
    Onnea !

    VastaaPoista
  10. Onpa kiva juttu, että kirjoitat Majalan tarinan nyt tännekin, koska en olle tätä nähnyt ennen.
    Kiitos,.
    ja olet sä ollut aika rohkea, kun olet ostanut pelkän mökin, etkä tonttia sen alta, miten mahtaa käydä sen kanssa?
    Mutta kiltti miehesi kuitenkin on tehnyt jo tähän asti tosi paljon mökin eteen!
    Odotan mielenkiinnolla jatkoa...

    VastaaPoista