tiistai 21. lokakuuta 2014

Lokakuun abstrakti 4

 
Tällä kertaa siitä tuli tällainen.

14 kommenttia:

  1. Sehän maalaamisessa onkin mielenkiintoista, ettei koskaan tiedä, mitä siitä tulee. Abstraktit etenkin haluavat ängetä omaan suuntaansa, mutta annetaan niiden mennä. Tuli valoa syysiltoihin :-)

    VastaaPoista
  2. Siinä on ihan selvästi kaksihäntäinen kettu hännät pystyssä :)

    VastaaPoista
  3. Hieno kontrasti ja varjostus. Kukkainen, naisellinen työ.

    VastaaPoista
  4. Tässä on maalattu valon voima. Sitä kohti kurkottaa :)

    VastaaPoista
  5. Valonkerääjä, valoa kannattaakin imeä varastoon ennen talven tuloa itse kunkin. Tuli myös mieleen kynttilä kämmenellä, mutta se ajatus johti synkemmille vesille, joten valonkerääjä.

    VastaaPoista
  6. Mä näen täsä tulppaaninkukan, joka kerää auringon säteet kaikki itselleen, niin paljon kuin vain voikin!
    Että jaksaa taas keväällä kukkia ja tuoda iloa meille jokaiselle!
    Kaunis työ, kiitos siittä sulle!

    VastaaPoista
  7. Kesä menee ja joulu tulee. Tällaisen siirtymän loin mielessäni kuvasta, vaikka asbtraktia ei saisi niin analysoida.

    VastaaPoista
  8. On kuin avautuvasta tulppaanista paitaisi aurinko. Kiitos, antoi toivoa keväästä!

    VastaaPoista
  9. Aurinko laskee ja kukka ottaa sen kämmenelleen. Iloinen kuva!

    VastaaPoista
  10. Minulle aukeaa kynttilänliekki ja valo.

    VastaaPoista
  11. Niinkö Raijalle... Ottia tuata... minulle .. Aurinko taustalla ja kukat aukeavat.

    VastaaPoista
  12. Amaryllis siinä jo kukkii valovoimaisena!

    VastaaPoista
  13. Kaunis, tykkään tuon tumman luumunvärin ja lähes neonvihreän toveruudesta! Kypsä hedelmähän tässä odottaa syöjäänsä ja nauttii antamastaan makuelämyksestä.

    VastaaPoista